JES

shownav

JES

Blogi

Valitse kategoriat

Kerron sinulle tarinan

Se on pitkä ja varsin henkilökohtainen. Kaikkein pahimmassa tapauksessa se saattaa myös saada sinut tekemään asioita, jotka vaikuttavat elämääsi pysyvästi.

Jos joku olisi vuosi sitten kertonut minulle, miltä normaali viikkoni tulisi tänä syksynä näyttämään, olisin nauranut hänelle päin naamaa. Sen verran uskomaton sarja perättäisiä sattumia on johtanut nykyhetkeeni. Kaikki on tapahtunut niin nopeasti, että otetaanpa lyhyt (suhteellinen käsite) kertaus.

Sinua on varoitettu.

Ensimmäiset kosketukseni JESsiin olivat järjestön LinkedIn-workshop sekä pikkujoulut loppuvuodesta 2015. Julkisella sektorilla työskentelevien vanhempien vaikutuksessa kasvanut toisen vuoden humanisti-hörhö oli yrittäjyydestä ihmeissään, mutta tapahtumissa ollut hyvä fiilis ja innostuneet ihmiset jäivät mieleen. LinkedIn-workshopissa satuin myös vaihtamaan ”käyntikortteja” (paperilapulle kirjoitettuja nimiä) Tapion kanssa, josta tuli sittemmin JESsin seuraava puheenjohtaja.

Keväällä hyvä meininki jatkui. Kävin useimmissa JESsin tapahtumissa, mikäli aikataulut vain suinkin sallivat. Käänteentekevä hetki osui maaliskuulle, kun JESsin Stagella esiintyivät Ville Kormilainen sekä Johannes Karjula. Oma osallistumiseni oli erittäin vahva ehkä – olinhan ollut rymyämässä koko päivän haalarit jalassa elämäni ensimmäisessä Rinneriehassa.

Onnekseni Tapio oli samaisessa tapahtumassa pitämässä rastia, ja teimme sopimuksen: mikäli saisimme Aalto-salin ketkoilta vähintään neljä ensikertalaista lähtemään mukaan, voisimme ottaa JESsin piikkiin taxin tapahtumapaikalle. Haaste onnistui.

Tapahtumassa toisena puhunut Johannes lopetti lähes tuplamittaisen, mutta harvinaisen timanttisen, settinsä kysymällä, tarvitsisiko joku aihetta opinnäytetyöhönsä tai graduunsa, tai olisi muuten vain kiinnostunut B2B-myynnistä. Minun piti mennä kesäksi Helsinkiin töihin, ja kämppäkuviokin oli jo pitkällä, mutta kävinpä kuitenkin juttelemassa Johannekselle. Keskustelun lopputulemana laitoin sähköpostia, jonka perään sain tunnin sisällä puhelun. Seuraavana päivänä olin haastattelussa ja viikon päästä koitti ensimmäinen työpäivä juuri toimintansa aloittaneessa Kokemuksia.fi:ssä.

Pari kuukautta ehdin tutustua myyntiin ryminällä kasvaneessa organisaatiossa, kun Tapio lähestyi minua: ”Olisi tällainen todella iso projekti työnimellä ’Spotlight’ suunnitteilla, tuleeko mieleen ketään viestinnän tai markkinoinnin tekijää?” Noh, kyllä tuli. Kesä ja syksy olivatkin sitten raivokasta puurtamista Kokemuksien, Spotlightin ja opintojeni parissa. Onneksi ympärilläni oli itseäni huomattavasti viisaampia ihmisiä, joilta opin päivittäin jotain uutta.

Seuraavana syksynä koitti aika hakea JESsille uusi hallitus. Tiesin, että minua yritettäisiin houkutella mukaan, mutta olin jo tehnyt päätökseni. Löytyisihän siihen porukkaan minua parempiakin valintoja, minkä lisäksi halusin olla mukana viemässä loppuun rakkaan ainejärjestöni Imagon siirtymistä kauppakorkeakoulun hellään huomaan.

Ajatus alkoi kuitenkin itää alitajunnassani. Ajatus siitä, millaista olisi tehdä juttuja todella vapaalla pelikentällä ilman käytännössä mitään rajoittavia tekijöitä tai sitovia perinteitä. Ajatus siitä, millaista olisi työskennellä tiimissä, jossa on mukana jokaisen korkeakoulun, alan ja ainejärjestön motivoituneimmat, aktiivisimmat ja idearikkaimmat tyypit. Lopulta aiemmin tekemäni päätös kääntyi päälaelleen.

Viikko JESsin syyskokouksen jälkeen istuin pitkää työiltaa Kokemuksia.fi:n toimistolla, kun yllättäen puhelimeni soi. Puhelun jälkeen kirosin kovaan ääneen ja olin heittää luurin seinään. Toisessa päässä oli aiemmin syksyllä Spotlightissa tapaamani Jussi Muurikainen. Hän tarjosi paikkaa perustamansa tapahtuman, Business Spring Festivalin, toimitusjohtajana. Kevään kalenteri oli jo valmiiksi enemmän kuin tukossa JESsin, Kokemuksia.fi:n ja kandin kirjoittamisen muodossa, mutta Jussin tarjous oli niitä, joista ei vain voi kieltäytyä.
Tiesin, että kevät tulee olemaan raskas. Mutta silti se oli paljon raskaampi, kuin olin osannut pahimmillaankaan kuvitella. Hektisyys ja pakonomainen tarve venyä ja oppia päivästä toiseen – yhdistettynä haastavaan tilanteeseen yksityiselämässä – ei ole kenellekkään suosittelemisen arvoinen kombo. Silti siitäkin selvittiin ja ennen kaikkea opittiin.

Kesällä latasin akkuni tietoisesti täyteen, ja syksyyn oli mukava lähteä taas täynnä energiaa. Samaan aikaan alitajunnassa oli alkanut jyskyttää yhä vahvemmin ajatus siitä, että haluan päästä kokeilemaan omia siipiäni. En ollut ajatuksen kanssa yksin, ja tilanne eskaloituikin heti JESsin syyskuun brunssilla, kun aatoksiamme kuullut paikallinen yrittäjä halusi tavata.

Tapaaminen aloitti reilun kuukauden mittaisen pyörremyrskyn, jonka jälkipölyistä nousi esiin uuden yrityksen perustamisasiakirjat. Nämä asiakirjat postitimme kaupparekisteriin toissa päivänä.

Mitä tästä seuraa? Vaikea sanoa, vuoden päästä ollaan varmasti viisaampia. Toivon ainoastaan sitä, että jos joku minulle nyt näyttäisi viikon elämästäni vuoden päästä, nauraisin sille päin naamaa.

Ai niin. Varmaan sanomattakin selvää, että kyseistä yrittäjää en olisi tavannut ikinä ilman JESsin tapahtumia. Ja tulevaan yhtiökumppaniini, sekä yhteen parhaista ystävistäni, en olisi luultavasti ikinä tutustunut ”moikka-tuttua” syvemmin ilman roskaämpäreillä täytettyä paljua, alpakka-agilitya tai berliiniläistä teknoklubia – toisin sanoen yhdessä vietettyä vuotta JESsin hallituksessa.
Tämä tarina oli todella subjektiivinen ja varmasti yhtä paljon itselleni kuin lukijoille kirjoitettu. Toivon kuitenkin, että se tarjosi konkretiaa siihen, mikä kaikki on oikeasti mahdollista suoraan JESsin kautta.

Kaikkein tärkein jäi kuitenkin vielä mainitsematta: mikä on ollut ylivoimaisesti siistein juttu tässä kaikessa. Ehdottomasti se, että olen päässyt olemaan edesauttamassa tämän vuoden aikana viiden kaverini työllistymistä mieluisiin paikkoihin, ja samalla auttanut viittä loistavaa työnantajaa löytämään parhaat mahdolliset rekrytoinnit tarpeisiinsa. Mistään en ole tässä elämässä vielä saanut yhtä paljon kiksejä.

Verkostojen selvästi makein juttu ei ole se, mitä hyödyt niistä itse: vaan se, miten voit niitä hyödyntämällä auttaa ympärilläsi olevia ihmisiä. Ensi vuodelle etsitään auttajia koko Jyväskylän alueen opiskelijoille ja aloitteleville yrittäjille. Lähdetkö mukaan? Hae JESsin hallitukseen sunnuntai-iltaan mennessä tästä: bit.ly/jes-hallitus2018.

 

 

Kampaajastako koodaamaan?

”Mikä susta tulee isona?”, ala-asteen opettaja kysyi kuutosluokalla juuri ennen yläasteelle lähtöä. Vastasin silloin haluavani tottakai kampaajaksi. Tätini, joka oli lapsuuteni suurin idoli upeine hiuksineen, oli kampaaja. Täti, joka laittoi minulle aina (tässä vaiheessa korostan, että omasta pyynnöstäni) hänen luona käydessäni keltaisia raitoja hiuksiin ja leikkasi pottaotsatukan. Tiesin olleeni tyylikkyyden multihuipentuma.

Vanhemmalla iällä haave kuitenkin realisoitui kuten tyylitajunikin ja tajusin unelmoivani omasta hiussalongista ja ehkä jopa maskeeraajan koulutuksesta. Olin tällöin yläasteen viimeisellä vuodella ja suuntasinkin hakupaperini parturikampaajan koulutukseen ja panin sormet ristiin.

Kesällä tulokset saapuivat ja niiden mukana paikka kahdeksannellatoista varasijalla eli toisin sanoen tavoittamattomissa. Vilkaisin nopeasti papereita surunmurtamana uudelleen ja huomasin kuitenkin saaneeni paikan audiovisuaaliselta viestinnältä. Otin paikan vastahakoisena vastaan ja aloitin kouluni harjoitellen graafistasuunnittelua, valokuvausta, kuvankäsittelyä, videokuvausta ja -editointia sekä verkkotuotantoa, joista jälkimmäistä kehnolla menestyksellä. Samana vuonna allergisoiduin hiusväreille. Tajusin ettei minusta koskaan tulisi kampaajaa ja aloin keskittyä kunnolla siihen mitä tein silloin nyt.

Painotin opintoni videotuotantoon ja uskalsin jopa jonkin aikaa haaveilla elokuva-alasta, kun leffoista ja tv-sarjoista tuli mahdottomia katsoa enää kuluttajan silmin. Jatkuva pohtiminen leikkauksien, valaistuksen, asetelmien ja kuvaustekniikoiden kanssa vei valmistuttuani hakemaan Metropoliaan TV- ja elokuvatuotannon koulutukseen, jonne en kuitenkaan koskaan päässyt edes pääsykokeisiin. Tällä kertaa mikään koulupaikka ei auennut minulle ja pelkäsinkin, että olinkohan pilannut kaiken ja valinnut väärin. Olisiko lukio sittenkin ollut pakollinen jatko-opintojen kannalta.

Päädyin pitämään välivuoden valmistuttuani ja sain määräaikaisen työsuhteen Graafikkona. Työhuoneeni oli sattumalta sama kuin Jyväskylän Kesä -festivaalin toiminnanjohtajalla ja sitä kautta päädyin myöhemmin valokuvaamaan Jyväskylän Kesä -festivaalia. Tästä olisi voinut lähteä työura freelancerina, mutta halusin muuta. En halunnut tyytyä pätkätyösuhteisiin sieltä täältä, joten ryhdistäydyin ja hain uudelleen kouluun. Haaveet elokuvamaailmasta olivat kuitenkin jo haihtuneet. Halusin opetella jotain digitaalisesta mediasta ja etenkin verkkosivumaailmasta ja vaikka audiovisuaalisella viestinnällä olinkin vannonut pysyväni kaukana koodista, ajatus alkoi kiehtoa minua. Tällä kertaa opiskelin ennen pääsykokeita järkyttävän määrän matematiikkaa, jota arvelin tarvittavan. Se kannatti, sillä tällä kertaa pääsykoepisteeni riittivät kaikkialle, minne olin hakenut. Aloitin koulutukseni tietojenkäsittelyn koulutusohjelmassa.

Vaikka tietojenkäsittelyn koulutusohjelmaa mainostetaankin usein pelialana en kokenut vetoa sille alueelle. Halusin toteuttaa upeita ja näyttäviä verkkosivuratkaisuja sekä oppia kehittämään sovelluksia tuotteistamisen näkökulmasta. Tämän takia valitsin juuri tietojenkäsittelyn koulutusohjelman, josta valmistuu Insinöörin sijaan Tradenomiksi, mutta uskallan väittää, että samankaltaisella teknisellä osaamisella.

Olin siis päätynyt kampaajahaaveestani miesvaltaiselle alalle koodaamaan.

Mielestäni looginen päättelykyky, tiedonhakutaidot, kiinnostus tutkia ja testata sekä sinnikkyys ovat tärkeitä ominaisuuksia alalla. Ei se oletko mies vai nainen ja mitä kautta alalle olet päätynyt. Välillä minulta kysytään miltä tuntuu olla miesvaltaisella alalla. En koe sitä mitenkään ihmeelliseksi. Olen solminut ystävyyssuhteita kuten muuallakin ja en koe sukupuolen vaikuttavan siihen kuinka hyvä olen enkä ole huomannut kenenkään katsovan sen takia taitojani alaspäin. Tällä hetkellä teen opinnäytetyötäni sekä tuntitöitä Solteqille, joka tuottaa ohjelmistopalveluita erilaisille yrityksille. En siis voisi olla onnellisempi, sillä tulevaisuus tuntuu muokkautuvan aina hyvään asetelmaan. Juuri nyt minua kiinnostaa sovelluskehitys etenkin käyttökokemuksen osalta. Haluan tutkia miten eri kohdeyleisöt käyttäytyvät sekä millainen käyttöliittymä ja käyttökokemus ovat juuri tietylle ryhmälle mieluisia.

Blogikirjoitukseni loppuun haluan korostaa, että monien pettymysten ja sulkeutuneiden ovien jälkeen on silti mahdollista löytää se oma juttu ja olla siinä mukana täysillä. Uskon, että sulkeutuneet ovetkin ovat mahdollisuuksia, sillä kukapa tietää mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Jos joku olisi vielä viisivuotta sitten sanonut: ”Henna, susta tulee isona ohjelmistokehittäjä”, en olisi uskonut.

Henna Sauranen

JEScursio Berliiniin

Päivää, että pätkähti!

Käytiin porukalla pari viikkoa sitten Berliinin reissulla. Tämän blogitekstin kautta saat pienen maistiaisen matkasta ja inspiraation hakea seuraavalle reissulle mukaan.

Tänä vuonna päätimme ottaa uuden aluevaltauksen järjestämällä JESn  ensimmäisen ulkomaan excursion. Kohteeksi valikoitui Euroopan startup-pääkaupungiksikin tituleerattu Berliini. Matkan tarkoituksena oli tutustua kaupungin monipuoliseen ja värikkääseen startup-sceneen sekä ainutlaatuiseen kulttuuriin.

Excursion ohjelma oli jaettu neljälle päivälle. Päivien aikana oli järjestettyä toimintaa, jonka oheen jäi myös vapaa-aikaa esimerkiksi omatoimiseen kaupunkiin tutustumiseen. Matka aloitettiin vierailulla Jyväskylästä lähtöisin olevan Finnchatin Berliinin toimistolle. Finnchat tarjoaa yritysten nettisivustoille kustomoituja live chat -palveluita. Finnchatilla kuulimme, miksi yritys on päättänyt laajentaa Saksaan ja miksi juuri Berliiniin. Saksa toimii Finnchatille mielenkiintoisena markkina-alueena, koska Saksassa lähes kaikki elektroninen asiakaspalvelu tapahtuu edelleen puhelimitse ja chat-palvelut ovat vasta saamassa jalansijaa. Päivämme jatkui Finnchatilta yhteiselle illalliselle, josta ilta jatkui huikeissa maisemissa ja hyvässä seurassa. Saatiinpa illan aikana yksi baarikin avattua vain meitä varten!

Ryhmäkuva Finnchatin toimiston edustalta

Excursion toinen päivä alkoi tutustumisella paikalliseen Cowork-tilaan the Placeen. The Place on startupeille tarkoitettu yhteistyöskentelytila, josta on mahdollista varata tarpeen mukaan oma työskentelypiste tai suurempi toimitila. The Placen ideana on toimia startupien kohtauspaikkana luomalla hyvää yhteishenkeä ja kulttuuria, minkä kautta yrittäjät voivat inspiroitua toisistaan ja toisten ideoista. The Placessa meille esittäytyi myös Berliiniläinen startup Coworkies, jonka tarkoituksena on tuoda yhteen ympäri maailmaa toimivia yhteistyöskentelytiloja ja niissä työskenteleviä ihmisiä / yrityksiä. Kokonaisuudessaan aamupäivän ohjelma oli onnistunut matka yhteistyöskentelytilojen ja pienten startupien maailmaan.  Aamun vierailujen jälkeen nautimme muutaman tunnin vapaa-ajasta Berliinin nähtävyyksien ja shoppailun merkeissä. Kävipä osa tutustumassa myös Berliinin monipuoliseen ja huikeaan Escape Room tarjontaan (tälle ehdoton suositus, kun eksytte Berliiniin). Illalla suuntasimme hieman isompaan ja tunnetumpaan yritykseen, sosiaalisen median markkinointia tekevän Smartlyn Berliiniin toimistolle. Smartly on tunnettu mahtavasta yrityskulttuurista ja vastaanottomme oli sen mukainen. Illan aikana tutustuimme yrityksen historiaan, toimialaan ja toimintatapoihin rennoissa merkeissä. Vaikka suomalaislähtöisellä Smartlylla on Saksassa vain pieni edustus, oli tiimi sitäkin huikeampi ja inspiroivampi!

Näkymä Smartlyn toimistolta

Reissun kolmantena päivänä oli vuorossa matkan tapahtumatäyteisin päivä. Päivä aloitettiin tutustumalla Blinkistiin, joka tiivistää nonfiction kirjoista 15 minuutin pituisia äänikirjoja. Blinkistin historiasta, toiminnasta, Berliinistä ja yleisestä startup-elämästä saimme kuulla Niklas Jansenilta, joka on yksi yrityksen perustajista ja loistava puhuja. Tästä kertoo se, että kaveri löytyy tänä vuonna myös Slushin stagelta. Niklaksen mahtavan setin jälkeen siirryimme joukkoliikennepalveluita tarjoavan Door2Doorin vieraaksi. Door2Doorin palvelun avulla voi tilata itselleen autokyydin, johon palvelu nappaa matkalta kaikki reitille sopivat asiakkaat niin, ettei lopullinen matka-aika kuitenkaan kärsi. Door2Doorin palvelu on vasta launch-vaiheessa, mutta tulevaisuus näyttää kirkkaalta ja näillä on tälläkin hetkellä muuten rekry auki!  Päivän kolmantena vierailukohteena toimi suomalainen ohjelmistotalo Futurice. Futuricella opimme ryhmän toiminnasta ja avoimesta yhtiökulttuurista. Futuricen opettavaiseen settiin päättyi päivän virallinen osuus. Osa porukastamme jatkoi omatoimista ohjelmaa ja loput osallistuivat excursiota varten järjestetylle panimokierrokselle, johon sisältyi myös (of course) oluttasting. Vierailukohteemme oli Berliiniläinen pienpanimo Brewbaker, jonka panimomestarin voidaan sanoa olevan aito oluen ammattilainen isolla A:llä. Tuo parituntinen mullisti ainakin allekirjoittaneen käsityksen oluesta ja sen valmistuksesta. Panimovierailun (oluttastingin) jälkeen kokoonnuimme yhteen syömään ja yö menikin perehtyessä Berliinin värikkääseen yöelämään.

Panimomestarin tärkein oppi: Säilyttäkää olut jääkaapissa

Excursion viimeisenä virallisena päivänä ei ollut varsinaisia yritysvierailuja vaan tutustuimme porukalla kahteen uskomattomaan henkilötarinaan. Ensimmäisenä vierailimme keksijä ja yrittäjä Samuli Penttisen luona. Samulilta saimme ajatuksia herättävän henkilötarinan aiheesta, millaista on olla keksijä ja yrittäjä. Illalla ennen viimeistä vierailukohdettamme kävimme myös tutustumassa Startup-night nimiseen tapahtumaan. Tapahtuma keräsi satoja startupeja ympäri Berliiniä sijaitseviin kohteisiin. Yritysten joukossa oli monta mielenkiintoista konseptia ja yrittäjää, osallistujamme saivatkin luotu messuilla elinikäisiä kontakteja tulevaisuutta varten! Excursion päätteeksi sarjayrittäjä Mikko Alasaarela ja hänen puolisonsa kutsuivat meidät kotiinsa ja isännöivät meille mahtavat reissun lopettajaiset.

Yhteenvetona excursio sujui paremmin kuin hyvin! Porukkamme sai mahtavaa palautetta meitä isännöinneiltä henkilöiltä ja yrityksiltä. Isoin kiitos onnistuneesta matkasta kuuluu osallistuneille yrityksille ja puhujille, jotka olivat todella panostaneet vierailuihin. Matkan aikana opittiin valtavasti, tutustuttiin uusiin ihmisiin ja naurettiin paljon! Itselleni hienointa oli seurata osallistujien ja yritysten edustajien välisiä aktiivisia keskusteluja. Reissun perusteella olen 100% varma, että tämä ei jää JES ry:n viimeiseksi ulkomaan excuksi.

Hyvää syksyä kaikille, ja nähdään tapahtumissa!

Niko Koivisto

 

Piti sanomani EI kaikille järjestöduuneille…

Ammattikorkeakouluopiskelujen aikana (2008-2012) olin mukana opiskelijapolitiikassa sekä erilaisissa muissa järjestöhommissa ja niiden kehittämistä myös opiskelin. Luonnollinen jatkumo oli päätyä töihin erääseen isoon kansalaisjärjestöön ja nuorelle jätkälle se oli kova koulu…

Viime syksynä palasin opiskelijaksi viiden vuoden tauon jälkeen. Maisteriopinnot kutsuivat takaisin kotikylään, Jyväskylään. Sen myötä olisi ollut niin helppo palata vanhoihin kuvioihin ja harrastuksiin, mutta tein tietoisen ratkaisun sanoa järjestelmällisesti ei, vaikken siinä ole ollutkaan kovin hyvä. Halusin palata ensisijaisesti opiskelemaan ja suorittaa opinnot tehokkaasti, jotta pääsisin toteuttamaan muita unelmiani.

Järjestöduunarista vetämään startup-ideointiohjelmaa?

Vahva aikomukseni oli pysyä kaukana järjestöistä, mutta toisin kävi. Olin syksyllä käynyt muutamassa JESsin jutussa tietämättä sen tarkemmin kuka niitä edes järjesti. Ilmainen ruoka, hyvät puhujat ja muutama tuttu tyyppi innostivat alkuun ja sillä tiellä ollaan.

Tarkoitus ei ollut lähteä mukaan yhtään sen aktiivisemmin, mutta tässä sitä istun yksin yritystehtaalla iltahämärässä ja mietin mennyttä kevättä ja tulevaa syksyä. Alkuvuosi on hujahtanut hirmuisella vauhdilla ja olisin voinut opiskella tehokkaammin, tehdä töitä, sosialisoida ja ehkä keksiä jonkun uuden harrastuksen tai vain levätä enemmän. Toisaalta on ollut aika huikeaa olla innostuneiden ihmisten ympäröimänä ja vaikka syksyn kalenteri näyttää täydeltä niin ei voi muuta kuin todeta että tulta päin.

Alle kuukausi aikaa tämän vuoden isoimman koitoksen alkamiseen. Discovery Tuesday –  startup-ideointiohjelma starttaa JESsin syksyn ja se on itselleni jotain täysin uutta. Pitäisi vetää lävitse viiden viikon valmennusohjelma startup-maailman uusille lupauksille. Alkuvuodesta alkaen olemme tiimin kanssa paiskineet hommia ja täytyy sanoa, että tässä taas koetellaan epävarmuuden sietokykyä ja luottoa prosessiin.

Noin yhdeksän kuukauden mittaisessa projektissa sekä viiden viikon mittaisessa tapahtumassa on matkalla monta muuttujaa. On niitä helppoja ja mukavia hommia sekä niitä ei niin mukavia juttuja. Ihminen on luonnostaan usein laiska ja haluaa päästä helpolla sekä pysyä omalla mukavuusalueellaan. Ei itsellenikään ollut helppoa pyörtää päätöstä, mutta halu tehdä jotain uutta ja kehittää itseään voitti jääräpäisyyden. Välillä pitää pakottaa itsensä pois mukavuusalueelta ja haastaa itsensä. Tai niin mä ainakin ymmärrän yrittäjähenkisyyden, jota haluan vaalia.

Miksi JES ja Discovery Tuesday?

Väitän että erilaisille järjestöille ja muille hullutuksille olen aika paljon velkaa nykyisestä osaamisestani. Toki olen suorittanut formaaleja opintoja, mutta sitäkin enemmän olen oppinut muualla. Vapaaehtoistyöhön on kulunut lukemattomia tunteja, mutta kaikki ne kontaktit ja opit jotka tästäkin vuodesta kannan mukana tulevat olemaan monin verroin arvokkaita. JES on ollut paikka tavata ihmisiä joilla on tekemisen meininki ja mahdollistanut minulle tutustumisen nykyisiin sekä tuleviin yrittäjiin sekä muihin tekijätyyppeihin.

Discovery Tuesday järjestetään nyt kolmatta kertaa ja kevään osallistujahaussa valitsimme jo ihan huikeita tyyppejä mukaan ohjelmaan. Eilen avattiin toinen hakukierros ja vielä on siis mattimyöhäisillä mahdollisuus! En meinaa malttaa odottaa sitä kun pääsen taas lukemaan hakemuksia ja tsekkaamaan millaisia tyyppejä pääsen tämän kautta tapaamaan.

28 päivää starttiin ja juuri sulla on vielä 19 päivää hakea mukaan! Käyhän tsekkaamassa www.discoverytuesday.com.

Lähde pois omalta mukavuusalueeltasi ihmettelemään mitä syntyy kun lyödään erilaisia ihmisiä yhteen ja puristetaan heistä viidessä viikossa ulos yritysideoita. En lupaa että niillä ideoilla heti tehdään miljoonia, mutta muutoin jotain arvokasta tulet kokemaan!

Toivottavasti mahdollisimman monen kanssa näkyillään syksyllä DT:n tai muiden JESsin tapahtumien merkeissä.

-Jani 🙂

Projektipäällikö

Discovery Tuesday

9 hyvää syytä toimia yrittäjänä jo opiskeluaikana

  1. Saat luoda itse oman työpaikkasi, etkä ole riippuvainen työnantajista.

Yrittäjänä olet itse itsesi työllistäjä – tämä voi olla sekä uhka että mahdollisuus. Uhkana on, ettei kukaan halua maksaa tarjoamastasi asiasta. Tämä on kuitenkin selätettävissä hyvällä myyntityöllä sekä asiakasymmärryksellä eli sillä, että tiedät, mitä kohderyhmäsi haluaa ostaa. Jos esimerkiksi myyt markkinointia, asiakkaasi on todennäköisesti valmis maksamaan tuloksista.

Mahdollisuutena taas on se, että et ole riippuvainen työnantajasta. Esimerkiksi Jyväskylässä kesätyöpaikoista on erittäin kova kilpailu – yhteen opiskelijalle sopivaan työpaikkaan tulee helposti satoja ellei jopa tuhansia hakemuksia. Tällaisessa tilanteessa jää moni työhön sopiva henkilö nuolemaan näppejään.

 

  1. Saat tehdä tulevaa koulutustasi vastaavaa työtä

Opiskelet alaa, josta tykkäät ja jossa olet hyvä, mutta silti teet työtä, joka ei vastaa osaamistasi? Ymmärrän tuskasi – oman alan töiden löytäminen ei välttämättä ole helppoa.

Opiskelijayrittäjänä sinun on mahdollista tehdä juuri oman alasi töitä ja kehittää taitojasi. Vaikka et aikoisikaan valmistuttuasi toimia yrittäjänä, tulevaisuuden työnantajasi arvostavat varmasti yrittäjyydestä saamaasi työkokemusta.

 

  1. Näytät hyvältä tulevien työnantajien silmissä

Kilpailu hyvistä työpaikoista on kovaa. Tarvitset siis jotain, millä erottua joukosta. Työntekijän palkkaaminen on yritykselle kallista ja aina jonkinmoinen riski. Voitkin miettiä kumman itse palkkaisit mieluummin: henkilön, joka tulee suoraan koulunpenkiltä ja osaa asian ainoastaan teoriassa vai henkilön, jolla on kokemusta ja näyttöä osaamisestaan?

 

  1. Vapaus päättää, milloin työskentelet

Yrittäjänä sinulla on usein mahdollisuus päättää, milloin työskentelet. Tykkäätkö työskennellä esimerkiksi iltaisin ja nukkua pidempään tai haluatko kenties tehdä talvella pidempää päivää ja pitää pidemmän kesäloman?

Myös digitalisaatio on tehnyt työstä entistä vähemmän paikkariippuvaista. Esimerkiksi tämä teksti on kirjoitettu lentokoneessa matkalla Nizzaan.

 

  1. Mahdollisuus verkostoitua ja tavata huikeita tyyppejä!

On toki mahdollista verkostoitua myös ilman omaa yritystä, mutta yrittäjät ja päättäjät ovat usein kiireisiä eikä heillä välttämättä ole aikaa tavata sinua, ellet voi tarjota heille jotain lisäarvoa.

Lisäarvon tuottaminen asiakkaille on myös loistava tapa voittaa ihmisten luottamus. Teot puhuvat paremmin kuin sanat!

 

  1. Raha

Yrittäjänä voit ansaita enemmän. Harvassa työpaikassa palkkasi määräytyy sen mukaan, kuinka hyvin teet työsi. Voit olla esimerkiksi yrityksen paras työntekijä, mutta silti joku, joka on ollut yrityksessä pidempään, saa parempaa liksaa työkokemuksensa ansiosta.

Yrittäjänä palkkasi määräytyykin usein sen mukaan, kuinka hyvin teet työsi ja kuinka tyytyväisiä ovat asiakkaasi.

 

  1. Opiskelijana olet turvallisessa tilanteessa toimia yrittäjänä

Yrittäjyyteen sisältyy kuitenkin taloudellisia riskejä – palkka ei aina tule säännöllisesti kuukausittain ja se saattaa vaihdella rajusti. Opiskeluaika on mielestäni turvallista aikaa kokeilla yrittäjyyttä. Harvalla opiskelijalla on vielä perhettä elätettävänä tai suurta asuntolainaa maksettavana. Elämisen kustannukset ovat opiskelijalla yleensä kohtuullisen pienet, koska niitä ei ole suhteutettu suureen palkkaan. Yleensä myös kulut nousevat palkan mukana: tulee hankittua isompaa asuntoa, parempaa autoa, syötyä kalliimmin ja ostettua vaikka kesämökki.

Opiskelijana olet tuskin tottunut useiden tuhansien eurojen kuukausituloihin. Et välttämättä joudu luopumaan mistään, mikäli yritystoimintasi ei heti alussa olisikaan voitollista.

Saat opiskelijana todennäköisesti myös opintotukea ja opintolainaa, joilla saat vuokrasi maksettua ja voita leivän päälle.

 

  1. Käytännössä oppii parhaiten

Teoriatieto on tärkeää, mutta se on käytännössä arvotonta, jos sitä ei sovelleta käytäntöön. Yrittäjäpersoona Gary Vaynerchuck onkin useasti todennut: ”Ideas are worthless, execution is what matters”.

Montaa asiaa voidaan pohtia teoreettisesti, mutta vasta käytäntöön soveltamalla ja testaamalla selviää, miten asia toimii oikeasti.

Käytäntöön soveltamalla ja toistoja tekemällä asiat jäävät muutenkin parhaiten mieleen.

 

  1. Sinun ei ehkä enää koskaan tarvitse mennä töihin

Jos kaikki menee hyvin, voit saada opiskelujen aikana luotua itsellesi (ja mahdollisesti myös ystävillesi) tulevaisuuden työpaikan.

Eikö olisinkin mukavaa tehdä jotain, mikä on itselle merkityksellistä sekä toteuttaa samalla omia unelmiaan muiden unelmien toteuttamisen sijasta?

Tekstin kirjoittanut Anttoni Kerkkonen on vuosia JESsin tapahtumissa kiertänyt tiimiakatemialla opiskeleva yrittäjä. Tällä hetkellä Anttoni toimii osakkaana, sekä markkinointipäällikkönä WayOut Oy:ssä ja Superfutiksessa. Tutustu alla olevista linkeistä Anttonin yrityksiin ja saatat löytää itsellesikin motivaatiota tekemiseen.

wayout.fi

superfutis.fi

anttonikerkkonen.com